Päivä 10: Iltahämärässä

Lumix GX7 on kuin luotu vähäisessä valossa kuvaamista varten - kuvat ovat teräviä, syvyystarkkuus juuri sopivanlainen eivätkä katulamput ja muut valonlähteet polta kuvaa rikki. Ei liene epäselvää, että hämäräominaisuuksistaan kamera saa minulta ehdottoman suosituksen.

Päivä 6: Kuvatehosteet (vol 2)

 

Kuvatehosteiden testaaminen jatkuu hieman sumuisessa sunnuntaiaamupäivässä. Ja kuten tuotoksista näkyy, saadaan tehosteiden avulla tylsä harmaa sää muuttumaan vanhoista valokuvista tutun retrohenkiseksi tai jopa auringonpaisteiseksi.

 

Ei tehosteita --- vs --- Tunnelma

 

Ei tehosteita --- vs --- Auringonpaiste

Päivä 5: Kuvatehosteet

 

Lumix GX7 -kamera on varustettu 22 kuvatehosteella, jotka ovat:

Värikäs (EXPS)
Tunnelma (RETR)
Entisaika (OLD)
Vaalea (HKEY)
Tummasävy (LKEY)
Seepia (SEPI)
Mustavalko (MONO)
Dynaaminen mustavalko (D.MONO)
Karkea mustavalko (R.MONO)
Pehmeä mustavalko (S.MONO)
Upeaa taidetta (IART)
Suuri dynam. (HDYN)
Ristiinkehitys (XPRO)
Toy-kamerakuva (TOY)
Värikäs toy-kuvaus (TOYP)
Ylivalotus (BLEA)
Miniatyyritehoste (MINI)
Pehmeä tarkennus (SOFT)
Fantasia (FAN)
Tähtisuodatin (STAR)
Yhden pisteen väri (1CLR)
Auringonpaiste (SUN)

 

Osa näistä on selkeästi enemmän viihdekäyttöön mutta osa ihan käypiä tehosteita kuvan hienosäätöön. Oma suosikkini on dynaaminen mustavalko, joka tuo tavalliseen mustavalkoiseen kuvaan hieman enemmän kontrastia näyttämättä kuitenkaan luonnottomalta.

 

Testailin muutamia tehosteita aamuisen taivasmaiseman kanssa.

Ei tehosteita

 

Seepia

 

Dynaaminen mustavalko

 

Upeaa taidetta 

 

Värikäs toy-kuvaus

 

Tähtisuodatin

Päivä 2: Manuaalitarkennus

Kaksi päivää on satanut vettä ja ulos ei ole ollut asiaa kuvauspuuhiin. Olenkin tämän vuoksi tyytynyt leikkimään kameran kanssa sisätiloissa ja testaamaan sen eri ominaisuuksia ja toimintoja keinovalaistuksessa.

Ensimmäisenä kuvauspäivänä minulla oli ongelmia automaattitarkennuksen kanssa, tai ennemmin meillä oli erimielisyyksiä siitä mikä kohta kuvasta tulisi olla tarkka ja mikä ei, minkä seurauksena päätin heti ensitöikseni testata kameran manuaalitarkennuksen toimivuutta. Ja tunnustan, että rakastuin toimintoon heti, sillä Lumix GX7 -kameran manuaalitarkennus toimii kuin unelma. Objektiivin tarkennusrengas liikkuu saumattomasti ja reagoi pieneenkin liikkeeseen, mutta tätäkin suurempi plussa on tarkennettujen alueiden korostaminen näytöllä kirkkaan vaaleansinisellä värillä. Näin ollen ei ole pienintäkään epäselvyyttä siitä, mihin tarkennus on kohdistettu.

Yksi hyvä lisätoiminto kameran manuaalitarkennuksessa on tarkennusrengasta liikuttaessa näytön siirtyminen käyttämään MF-tarkennusapua, jossa näyttöön ilmestyy suurennuslasina toimiva apuruutu. Ruudun voi siirtää näytöllä haluttuun kohtaan (oletusarvoisesta apuruutu ilmestyy näytön keskikohtaan), ja valittavissa on myös apuruudun esittäminen ikkunallisen version (kuva vasemmalla) sijasta kokoruutunäytöllä (kuva oikealla).

Kuvauspäivä 1

On ehkä hieman liioiteltua puhua kuvauspäivästä, sillä se antaa sellaisen tunteen, että päivän sisältö olisi ollut ennalta suunniteltua ja valmiiksi olisi tarkkaan ollut mietittynä mitä kuvaa ja millaisilla asetuksilla. Todellisuudessa siinä vaiheessa kun laturi ilmoitti akun täyttyneen, nappasin akun ja sysäsin sen kameran sisälle, pistin villasukat jalkaan ja takin päälle, minkä jälkeen lähes ryntäsin takapihalle katsomaan josko siellä olisi jotain muistikortille ikuistettavaa.

Tässä vaiheessa ohjekirja oli siis yhä laatikon sisällä muoveissa täysin koskemattomana ja tilavalitsin, jolla valitaan haluttu kuvaustila lukuisista vaihtoehdoista täyden automatiikan ja manuaalitoimintojen väliltä sisältäen myös videotoiminnon sekä kuvatehosteita, juuri siinä asennossa kun se tehtaalta lähtiessä oli ollut. Tunnustettakoon, että tällä kertaa into uutukaisesta "lelusta" (olo kieltämättä oli kuin lapsella jouluna) vei voiton järkiperäisestä toiminnasta ja puuhun suunnattiin takamus edellä.

Keli oli pilvinen ja harmaan syksyinen, joten todellakaan mitkään optimiolosuhteet kuvaamiselle eivät olleet. Syksyn myötä myös kaikki takapihan kukkaset olivat jo tulleet tiensä päähän, joten tarjolla oli oikeastaan vain maahanpudonneita lehtiä ja muutama vielä värinsä pitänyt mutta täysin nuukahtanut kukka, joihin kameraa testata.

Kuvaaminen oli helppoa ja vaivatonta. Kameran korkearesoluutioinen 3 tuuman (7,62 cm) kokoinen LCD-näyttö erittäin tarkka ja myös värit toistuvat sen kautta kirkkaina. Automaattitarkennuksen kanssa olimme välillä hieman eri mieltä siitä mihin kohtaan tarkennuksen kuvassa haluan, joten seuraavalle kuvauspäivälle ohjelmassa onkin käsisäätöisen manuaalitarkennuksen testaaminen.

Sisälle päästyäni ja ohjekirjan aukaistuani huomasin kameran tilavalitsimen näyttävän S-asentoa. Olin siis kuvitellut ottavani kuvat automaattiasetuksilla (toki tarkistamatta tätä asiaa, kuten alussa kerroin), mutta olinkin käyttänyt Suljin-prioriteetti AE-tilaa, jossa aukon arvo päätellään automaattisesti käyttäjän asettaman valotusajan perusteella. Kuviin tallentuneen raakadatan perusteella "valitsemani" suljinaika oli ollut 1/250s. 

Ensikosketus Lumix GX7 -kameraan

Eilen saapui paketti Panasonicilta ja sisältä löytyi uudenkarhea Lumix DMC-GX7 -kamera varustettuna Lumix G Vario 14-42 mm F 3,5-5,6 ASPH. O.I.S. -objektiivilla.

Tykästyin heti kameran hieman retrohenkiseen ulkoiseen olemukseen. Mustan ja teräksenharmaan luoma väripari miellyttää silmää ja muutama pieni yksityiskohta tehostevärinä käytetyllä punaisella on loistava lisä. Painoa kameralla on parin gramman tarkkuudella kahvipaketin verran, joten kamera tuntuu myös mukavan kevyeltä käteen.

Kameran ominaisuuksiin en pääse perehtymään tarkemmin ennenkuin akku on latautunut täyteen, mutta kääntyvä näyttö sekä kääntyvä etsin olivat heti sellaisia toiminnallisuuksia, jotka ansaitsivat kameralle muutaman ylimääräisen pisteen. 

Ja heti kunhan akkulaturin valo sammuu, pääsee kamera sitten tositoimiin.